OSAAMISEN JAKAMISEN MERKITYS SUOMALAISEN VALMENNUSOSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN

Vuonna 2013 toteutetun Valmentajien seurantakyselyn mukaan suurin osa valmennusosaamiseen liittyvästä oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu arjessa käytännön vuorovaikutustilanteissa. Kyselyn mukaan varsinkin kokeneemmat valmentajat odottavat myös koulutusten tarjoavan ennen kaikkea kohtaamisia kollegoiden kanssa. Näiden kohtaamisten aikana kokemukset, onnistumiset, pettymykset ja innostumiset saadaan jaettua ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät mistä on kyse.

Valmentaminen on laaja-alainen ilmiö, jonka ymmärtäminen valmennustoimintaan tutustumattomalle voikin olla vaikeaa. Suomalaisen valmennusosaamisen malli on monipuolinen kuvaus siitä miten monimuotoinen ja laaja kokonaisuus valmentajan tulee käytännössä hallita. Ympäristö vaikuttaa sekä siihen millaisia osaamistarpeita valmentajalla on että millaisiin asioihin hän voi valmennettavassaan vaikuttaa.

Onko suomalaisen valmennusosaamisen malli sinulle jo tuttu?

Hienoa, jos on, sillä silloin sen jalkauttaminen on ottanut jälleen askeleen eteenpäin. Mikäli ei, ei se haittaa, sillä siihen voit tutustua esimerkiksi täällä.

Useat valmentajat kamppailevat päivittäin samojen ongelmien ja haasteiden parissa. Niiden ratkaiseminen yksin on usein stressaavaa ja vie paljon resursseja. Kuten valmennusosaamisen mallista on nähtävillä, liittyy valmentajan osaamiseen paljon muutakin kuin perinteisesti siinä keskiössä nähtävä urheiluosaaminen. Esimerkiksi verkostoituminen, ihmistuntemus sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat sellaisia asioita, joiden kehittäminen ei yksinkertaisesti onnistu pelkkien perinteisten kouluttajavetoisten koulutusten avulla.

Uskoakseni avainasemassa suomalaisessa valmennusosaamisen kehittämisessä onkin ennakkoluuloton ja pitkäjänteinen yhteistyö. Tätä yhteistyötä on jo olemassa jonkin verran, mutta erityisesti kaipaisin avoimuutta siihen, miten tietoa ja osaamista jaetaan valmentajien ja heidän seurojensa välillä. Valmennusosaamiseen liittyvät tiiviisti myös urheilun tutkimus- ja kehitystehtävät sekä valmennuksen koulutusjärjestelmä ja sen kehittyminen, joten tiedon ja osaamisen jakaminen myös näihin liittyen on enemmän kuin toivottavaa. Kehitettävää on myös siinä, miten jo olemassa oleva tieto saataisiin kaikkien ulottuville.

Digitalisoituminen on jo vuosia sitten nimetty niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin yhdeksi keskeisimmistä megatrendeistä. Kanssakäyminen ja vuorovaikutus on tehty nykypäivänä todella helpoksi. Erilaiset sosiaalisen median kanavat kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja ihmiset jakavat mielellään yksityishenkilöinä vapaa-aikaansa liittyviä kuvia, mielipiteitä ja kokemuksia.

Miksi ihmiset jakavat mieluummin koko Suomelle lastensa kuvia kuin työyhteisönsä sisällä omaan työhönsä liittyvää asiantuntemusta?

Jakamisen kulttuuri moninkertaistaa oppimisen mahdollisuudet. Usein osaamisen jakamiselle nyökytelläänkin hyväksyvästi, mutta käytännössä mitään ei välttämättä tapahdu. Osaamisen jakaminen organisaation sisällä on käsittääkseni viimeisten vuosien aikana mennyt jonkin verran eteenpäin. Sitä on kuitenkin kehitettävä edelleen, jotta mahdollistetaan esimerkiksi hiljaisen tiedon siirtyminen sekä uusien innovaatioiden syntyminen. Organisaatioiden välinen osaamisen jakaminen on vielä Suomessa paljolti sidoksissa organisaatioiden työntekijöihin yksityishenkilöinä, jotka jakavat meneillä olevia projektejaan esimerkiksi Twitterin kautta. Ainoastaan harva organisaatio jakaa ja tarjoaa osaamistaan virallisesti myös muiden organisaatioiden käyttöön. Pelätään, että joku varastaa ne "omat hyvä ideat", muttei ymmärretä, että yksi plus yksi voi parhaimmillaan olla enemmän kuin kaksi.

Urheiluseuratoiminnan keskiössä on perinteisesti ollut yhteisöllisyys, jota suomalaisen valmennusmallin mukaan valmentajan tulisi pystyä myös valmennettavalla ”opettamaan”. Koen, että osaamisen jakaminen jos mikä on ehdottomasti yhteisöllisyyttä lisäävä konkreettinen teko, jonka avulla myös koko suomalaisen liikunta- ja urheilukentän yhteisöllisyyttä olisi mahdollista parantaa.

Toimitko sinä tällä hetkellä valmentajan tai ohjaajan roolissa urheiluseurassa? Voisitko sinä toimia teidän seuranne edelläkävijänä ja kehittää hyviä osaamisen jakamisen käytänteitä seurassanne?

Usein ajatellaan, että kaikenlainen järjestäminen ja organisointi on haastavaa, mutta osaamisen jakamisen suhteen voi aloittaa pienilläkin teoilla. Jos ajatus koko seuran valmentajia koskettavasta tapaamisen tai haasteen järjestämisestä tuntuu liian haastavalta, voitte perustaa seuran valmentajille esimerkiksi oman Facebook-ryhmän tai Drive-kansion, jonka avulla jokaiselle kertynyttä arvokasta osaamista voi jakaa ja jalostaa eteenpäin. Kun pääsette vauhtiin ja innostutte osaamisen jakamisesta, ottakaa mukaan myös seuranne urheilijoita. Valmennusosaamisen jakaminen muiden seurojen tai lajien kanssa vasta onkin rikastuttavaa! Muistakaa jakaa myös kokemuksenne osaamisen jakamisesta eteenpäin ja haastaa samalla muut kaupunkinne seurat mukaan kokeilemaan hyväksi havaitsemianne käytäntöjä.

Osaamisen jakaminen vaatii sen ajatuksen sisäistämistä, että teemme tätä yhdessä.